Homekoirapalvelu Hajutassu

Yleistä homeista

 Hajuerottelukoulutuksessa käytimme homeenhajun erottelun opettamiseen Vaasan Technobothnian tutkimia ja identifioimia aitoja rakennusmateriaalin homenäytteitä. Käytössämme oli mm. homeista lasi- ja kivivillaa, sisäkaton eristettä, purua, hiekkaa, betonia, laattoja…

Näytteet joita opetuksessa käytimme sisälsivät tutkitusti Penicilliumia, joka on yleisin sisätiloissa oleva home (myös pöly- ja ilmanäytteissä esiintyvä) ja sitä pidetään tuoreeseen kosteusvaurioon viittaavana homeena, ns. ensilinjan home Se on allergisoiva ja suvussa on toksiineja tuottavia kantoja.
Aspergillus suvusta: Versicolor, Sydnowii, Peniccillioides, Niger ja flavus, joista kolme ensimmäistä on kosteusvaurioindikaattorimikrobeja ja kaksi ensimmäistä mahdollisesti toksiinia tuottavia mikrobeita.Phialophoraa ja Aktinomykeettiä eli sädesientä, jotka mm. sosiaali-ja terveysministeriön antama sisäilmaohje on listannut kosteusindikaattoreiksi ja terveydelle haitallisiksi.Lista muista näytteistä identifioiduista mikrobeista:Thrichoderma, Cladosporium, Sphaerosidales, Acremonium, Oidiondendroni, Wallemia, Geomyces, Alfernaria, Exophiala, lisäksi hiivoja ja bakteerikasvustoa.

 Hajutassu - Homekoirapalvelut

Yleistietoa:

Homeet ja sienet ovat ravintovaatimuksiltaan hyvin vaatimattomia. Normaalipinnoilla esiintyvä pöly ja lika riittää niille ravinnoksi, jos kosteutta on saatavissa edes ajoittain.

 

Pitkään jatkuneet kosteusvauriot
Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilmaohje mainitsee nimeltä neljä terveydelle haitallista kosteusvaurioon viittaavaa mikrobisukua eli indikaattorimikrobia: Phialophora, Aspergillus versicolor, Stacybotrys chartarum (eli S. atra) ja aktinobakteerit eli sädesienet (esim.Streptomyces). Eri tutkimuslaitoksilla on lisäksi omia listoja mikrobisuvuista, joita yleisesti on tavattu suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa ja joita ei yleensä tavata terveissä rakennuksissa ainakaan kovin suurina pitoisuuksina. Kosteusvauriomikrobien allergisoivista ominaisuuksista on runsaasti kirjallisuutta. Luetteloita allergiaa aiheuttavista kosteusvauriomikrobeista ei voida pitää kovin kattavina ja luotettavina, koska uusia, allergiaa aiheuttavia mikrobeja löydetään jatkuvasti. Lisää terveydelle haitallisista sisäilman epäpuhtauksista ja näiden raja-arvoista muun muassa Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa oppaassa Sisäilma ja terveys – tietoa rakentajille.

 

Mikrobien kasvuolosuhteet
Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus. Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30 ºC. Alle 0 ºC tai yli 60 ºC lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta – ei välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.

Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne. Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava, että> homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75 prosenttia. Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa vähän itiöitä. Tämä selittää sen, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus, vaikka homekasvu on silminnähtävää. Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.

Eräät sienet (esimerkiksi lattiasieni) pystyvät siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä> useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan.

Hajutassu - Homekoirapalvelut

Linkit/yhteistyökumppanit

www.hometalkoot.fi

www.koskinrakennustekniikka.fi

www.ttl.fi – homeettomaksi siivous ohjeet

Suomen hajuerotteluyhdistys